Yllättäen kaikki näpräilysälä mahtui nurkkaukseen, ja lisäksi minulla on nyt kertakaikkisen inspiroivat näkymät ikkunasta. Ja tuo kuvan keskellä näkyvä tuhru on sitten pakkasusvaa (siellä oli jotain -30 kuvan ottamisen aikaan) eikä ikkunalikaa. Vaikka viimeksi mainittuakin kyllä valitettavasti löytyy.
Peikko-tädin talo ja Peikkoneidin rakenteilla oleva mökki pantiin nurkkaan vierekkäin vanhan pöydän päälle. Neidin kämppä on tosiaan aika pieni verrattuna Tädin loistolukaaliin. Saa nähdä mahtuuko Neiti tulevaan asuntoonsa ylipäätään, vai pitääkö talosta tehdä esim. Henkosen ja Tuulosen koti. Tyylikkäänä taustana on vanha lakana, johon testasin batiikkivärjäystä kansalaisopiston kurssilla muutama vuosi sitten. Talojen alla on kivikuvioista verhokangasta.
Tädin talon sähköjohdot liimasin takaseinään sanomalehden ja maalarinteipin avulla. Nyt ei tarvitse taloa siirrellessä enää varoa koko johtohärdelliä, vaan riittää ettei tärvele noita töpseleitä.
Vielä olisi työpisteessä vähän järjesteltävää. Kummallista, mutta mitä pienemmäksi roju käy, sitä hankalammaksi menee sen järkevä sijoittaminen. Se Metsänwartiapinssi ei tullut vieläkään vastaan missään. Toivottavasti se ei ole vahingossa ajautunut siihen toiseen ulottuvuuteen, mihin yleensä päätyvät kaikki talon kuivamustekynät ja sukat niin, että sukkapareista on enää vain toinen jäljellä. Sieltä on harvoin mikään palannut takaisin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti