Tulin katsomaan, miten blogi jakselee monen vuoden heitteillejätön jälkeen. Hyvinhän se täällä näyttää voivan, noin päällisin puolin ainakin.
Minun oma 1:1-elämäni on tasoittumassa taas uomiinsa pikkuhiljaa. Yritys on lopetettu ja stressin valtaama pääkoppa on tuulettunut melkein entiselleen. Suunnittelen kotitalon kellariin peikkoverstasta, ja keräilen sinne parastaikaa kaikenlaista kunnostukseen tarvittavaa materiaalia.
Blogiakin pitää näköjään siivota jonkin verran. Osa vanhoista linkeistä ei enää toimi, ulkoasu pitää palauttaa alkuperäiseksi ja muuta sen sellaista. Sen verran on kulunut aikaa siitä, kun viimeksi viilasin blogiasetuksia HTML:ssä asti, joten pitää opetella muutama juttu uudestaan. Mutta eiköhän se tästä.
Oikein hyvää alkanutta vuotta 2018 kaikille! Peikko-täti lähettää terveiset, ja odottelee jo kovasti, että pääsisi taas kertomaan Pahtarovan kuulumisia.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yleiset turinat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yleiset turinat. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 31. tammikuuta 2018
maanantai 2. joulukuuta 2013
Täällä ollaan!
Hei kaikki, pitkästä aikaa!
Olen ollut niin kiinni yrityksessäni, etten ole tehnyt yhtään mitään minirintamalla pariin vuoteen. Peikot ja Pahtarovan ikimetsä kyllä pärjäävät ilman minuakin, mutta minulla on ollut ikävä Pahtarovaan! Tällä hetkellä näyttää vieläkin siltä, etten pääse käymään peikkometsässä vähään aikaan.
Päätin kuitenkin käydä jättämässä tänne terveiset, ja toivon todella, että löytäisin uudestaan aikaa pienille asioille. Okein hyvää Joulun odotusta kaikesta huolimatta ihan kaikille, isoille ja pienille!
Olen ollut niin kiinni yrityksessäni, etten ole tehnyt yhtään mitään minirintamalla pariin vuoteen. Peikot ja Pahtarovan ikimetsä kyllä pärjäävät ilman minuakin, mutta minulla on ollut ikävä Pahtarovaan! Tällä hetkellä näyttää vieläkin siltä, etten pääse käymään peikkometsässä vähään aikaan.
Päätin kuitenkin käydä jättämässä tänne terveiset, ja toivon todella, että löytäisin uudestaan aikaa pienille asioille. Okein hyvää Joulun odotusta kaikesta huolimatta ihan kaikille, isoille ja pienille!
perjantai 1. huhtikuuta 2011
Aprillipäivää!
Pitkän talviloman jälkeen Peikko-täti on jälleen palannut töihin. Ihmisten maailmassa kohutaan eduskuntavaaleista, ja sille Pahtarovassa hymyillään hieman vinosti. Kaikki nimittäin tietävät, mistä on kyse.
Joka kerran ennen vaaleja alkavat ehdokkaat kiertää ympäri ihmisten kyliä ja kaupunkeja. Heillä on oman naamansa kuvalla ja jollain kummalla numerolla varustetut matkailuautot tai ns. vaalibussit.
Ihmisille tarjotaan vaalibussin luona kahvia ja pullaa, ja he ovat siihen hellyttävän tyytyväisiä. Sen jälkeen heille voi kertoa ihan mitä hyvänsä, ja he tuntuvat uskovan kaiken mitä heille sanotaan.
Totiset ja vakuuttavasti esiintyvät ehdokkaat tekevät valituksi tullakseen läjäpäin lupauksia, jotka he unohtavat välittömästi, kun eduskuntatalon ovi sulkeutuu heidän selkänsä takana. Peikot tietävät tämän hyvin, sillä he ovat seurailleet ihmisten tapoja salaa jo vuosisatoja.
Täti oli jostain saanut käsiinsä ihmisten Euroopan Unionista kertovasta opuksesta itselleen sopivan kokoisen version. Sitä hän lueskeli hiljaisina hetkinä toimistossaan. Teksti oli ihmismäisen asiallista, eli toisin sanoen haukotuttavan tylsää paikoittain.
Peikko-täti ei voinut ymmärtää, miksi ihmiset tarvitsivat paksuja ja tylsiä ohjekirjoja ollakseen mukavia toisilleen. Peikot ja muut metsäläiset ratkoivat ongelmansa keskenään sitä mukaa kun niitä ilmeni. Niitä tosin esiintyi kovin harvoin. He nimittäin pyrkivät elämään siten, ettei heistä olisi harmia ja ikävyyksiä naapureilleen.
* * * * * * * * * * * * * * *
Hyvää Aprillipäivää Pahtarovan Sanomien lukijoille!
Sanomien Päätoimittajaa (ja ylipäätään ainoaa toimittajaa) on viety viime aikoina niin kovaa, että Pahtarovauutisointi on jäänyt tyystin. Parin viikon päästä alkaa talviloma, ja lupaan käydä tekemässä raportin peikkometsästä heti alkuun.
Isossa maailmassa kiireen aiheuttajia ovat olleet Hetan Marianpäivät, jonka perään pukkaa Saami Ski Race -tapahtuman juomahuoltotalkoot. Ja kun siitä selvitään, niin vielä olisi viikon päästä poroajojen World Cupin finaalit.
Mutta kohta kiire siis helpottaa ja saan palata Pahtarovan rauhaisaan elämänmenoon. Siihen saakka: näkemiin!
sunnuntai 13. maaliskuuta 2011
No kerran viel' ja sitten loppu - siitä kännykästä...
Tarina röyhkeästä matkapuhelimesta jatkuu. Viime jaksossa saimme siis selville, että minun kännykkäni ei ollutkaan Suomen ainoa murrosikäistä kielenkäyttöä suosiva vaan ongelma ulottui kaikkiin saman mallisiin puhelimiin.
Informoin tästä sekä Nokiaa että Soneraa, jonka nettikaupassa tätä puhelinmallia markkinoidaan sanoilla hävyttömän edullinen! (Hihhii, olin kuolla nauruun, kun ajattelin ehdottaa että jättäisivät vain reippaasti mainoksesta pois tuon "edullisen".)
Tästä siirrymme jouhevasti toiseen kännykkään. Tilasin äidilleni syntymäpäivälahjaksi uuden puhelimen. Muori täyttää ensi keskiviikkona 81 vuotta, ja käyttää kännykkää kuin teinityttö. Tekstiviestiä pukkaa tiheään tahtiin kuvalla ja ilman, ja hän myös soittelee mm. 93-vuotiaan tätinsä kanssa pitkiä puheluita tuon tuosta.
Kännykässä tuli olla iso näyttö ja vaaleat näppäimet, jotta sitä olisi wanhankin helppo käyttää. Tällainen löytyikin, Nokia C5-00 (kuvan kähvelsin Expertin sivuilta):
Puhelin tuli ja laitoin sen valmiiksi käyttökuntoon. Akku on ladattu, tekstiviestejä varten valitsin isommat fontit ja soittoääneksi sellaisen, johon hän on jo tottunut. Siinä hommaillessani päätin huvin vuoksi tarkistaa löytyisikö härski sanaluettelo tästäkin puhelimesta. Ja siellähän se.
Lähetin saman tien sähköpostia Nokialle ja kerroin havainnoistani. Liitin vielä mukaan kuvat todisteeksi. Sieltä vastattiin ystävällisesti kiittäen ja kerrottiin, että asia on annettu ao. osastolle tiedoksi. Nyt voin siis lopettaa kielipoliisin urani tähän ja keskittyä jatkossa jälleen Pahtarovan uutisista raportoimiseen!
*************
I found the same ugly expressions in the new mobile phone we bought for my Mother for her 81st birthday next Wednesday. I immediately sent a mail to Nokia customer service and got a short but very polite answer from them. This matter is now known in the company, so from now on I can stop acting as a National Finnish Language Police and start sending news reports from Pahtarova instead!
Informoin tästä sekä Nokiaa että Soneraa, jonka nettikaupassa tätä puhelinmallia markkinoidaan sanoilla hävyttömän edullinen! (Hihhii, olin kuolla nauruun, kun ajattelin ehdottaa että jättäisivät vain reippaasti mainoksesta pois tuon "edullisen".)
Tästä siirrymme jouhevasti toiseen kännykkään. Tilasin äidilleni syntymäpäivälahjaksi uuden puhelimen. Muori täyttää ensi keskiviikkona 81 vuotta, ja käyttää kännykkää kuin teinityttö. Tekstiviestiä pukkaa tiheään tahtiin kuvalla ja ilman, ja hän myös soittelee mm. 93-vuotiaan tätinsä kanssa pitkiä puheluita tuon tuosta.
Kännykässä tuli olla iso näyttö ja vaaleat näppäimet, jotta sitä olisi wanhankin helppo käyttää. Tällainen löytyikin, Nokia C5-00 (kuvan kähvelsin Expertin sivuilta):
Puhelin tuli ja laitoin sen valmiiksi käyttökuntoon. Akku on ladattu, tekstiviestejä varten valitsin isommat fontit ja soittoääneksi sellaisen, johon hän on jo tottunut. Siinä hommaillessani päätin huvin vuoksi tarkistaa löytyisikö härski sanaluettelo tästäkin puhelimesta. Ja siellähän se.
Lähetin saman tien sähköpostia Nokialle ja kerroin havainnoistani. Liitin vielä mukaan kuvat todisteeksi. Sieltä vastattiin ystävällisesti kiittäen ja kerrottiin, että asia on annettu ao. osastolle tiedoksi. Nyt voin siis lopettaa kielipoliisin urani tähän ja keskittyä jatkossa jälleen Pahtarovan uutisista raportoimiseen!
*************
I found the same ugly expressions in the new mobile phone we bought for my Mother for her 81st birthday next Wednesday. I immediately sent a mail to Nokia customer service and got a short but very polite answer from them. This matter is now known in the company, so from now on I can stop acting as a National Finnish Language Police and start sending news reports from Pahtarova instead!
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Vielä kerran - kiroileva kännykkä
Tänään jatkui vit**ilevan kännykän ominaisuuksien käsittely Nokian asiakaspalvelun kanssa. Soitin ja kerroin, miten hävytön puhelin minulla on, ja linjan toisessa päässä asiakasneuvojanainen ihmetteli asiaa kovasti.
Päädyimme tulokseen, että voisin yrittää ladata puhelimeeni ohjelmapäivityksen, joka mahdollisesti poistaisi ongelman. Mutta toisaalta näitten yllättävien ilmausten löytyminen puhelimesta on ollut päivän piristys, joten taidan jättää kännyn päivitykset myöhemmäksi.
Kerroin työkavereilleni irstaasta matkapuhelimestani, jolloin toinen heistä sanoi juuri hankkineensa aivan samanlaisen puhelimen. Mielenkiinnosta testasimme hänenkin luurimensa, ja yllättäen samat hellittelysanat löytyivät senkin sanaluettelosta.
Ei muuta kuin uusi puhelu Nokian asiakaspalveluun, jossa tällä kertaa oli nuorempi naishenkilö. Selitin hänelle samat asiat kuin edellisellekin, mutta lisäyksenä aiheeseen tuli tietysti se, että minun kännykkäni ei olekaan Suomen ainoa kiroileva sellainen.
Tyttö halusi tietää, millaisista sanoista oli kyse, ja henkäisi kauhistuneena jokaisen kohdalla. Sanoin, etteivät ne minua nyt niin hirveästi häirinneet, mutta joku raivostunut äiti saattaa hyvinkin tehdä reklamaation. Viimeistään sitten, kun on saanut vastata kysymykseen: äiti, mikä on vituhholimotti?
En tiedä, mihin toimenpiteisiin tämänpäiväiset keskustelut Nokiassa johtavat vai johtavatko mihinkään. Olenpahan ainakin heitä varoittanut.
Selvinneekö koskaan sekään, miten sanat ovat puhelimeen päätyneet? Ehkä kyseessä oli Nokian hyllyttämä ohjelmistoinsinööri, joka viimeisenä työpäivänään kostoksi potkuista väsäsi sanalistaan muutamia sivistyssanoja. Tai ohjelmointiosaston humoristinen kesäteekkari.
Selvinneekö koskaan sekään, miten sanat ovat puhelimeen päätyneet? Ehkä kyseessä oli Nokian hyllyttämä ohjelmistoinsinööri, joka viimeisenä työpäivänään kostoksi potkuista väsäsi sanalistaan muutamia sivistyssanoja. Tai ohjelmointiosaston humoristinen kesäteekkari.
Tässä on Nokian verkkokaupan sivuilta napattu kuva 6700 slide -mallista. Puhelimen hävyttömyysasteen voi tarkistaa laittamalla tekstiviestiasetuksista ennakoivan tekstinsyötön ja sanan automaattisen täydennyksen päälle.
Ensimmäisen kerran huomasin kännykkäni sanavaraston olevan tavallista erikoislaatuisempi, kun yritin kirjoittaa tekstariin sanan hoppu:
Tällä kertaa yritin kertoa kaverilleni jotain, mikä liittyi sanaan uittaa. Höpö höpö, ajatteli puhelin ja tarjosi sen tilalle:
En enää muista, mitä sanaa tällä kertaa hain mutta ilmeisesti se ei kännykkää miellyttänyt, sillä hän nakkasi silmilleni topakasti:
Että sellainen puhelin ;)
***************
I noticed that Google Translate does not follow my kind of Finnish at all, so I decided to make a short footnote:
So, this has nothing to do with minis but I just had put this in here! I got a new mobile phone last November and it didn't take long before I noticed a strange feature in it. When I SMS I use the predictive text input mode a lot. After a while some very unusual word suggestions started to pop up in the word menu!
I contacted Nokia and told them that my telephone was talking dirty to me but they told me it was impossible. By no means could such words (some of them quite brutal indeed) be programmed into the mobile phone word menu. They thought my phone was the only cursing one in Finland and someone must have gotten his hands on it somewhere between the factory and me.
I talked about this with the others at work and one of the ladies told that she had bought a similar mobile phone recently. We checked her phone too, just in case, and quite right - hers was just as rude as mine.
I contacted Nokia customer service at once and told them about our vulgar mobile phones. The young lady in the other end of the line was quite chocked when I told her what we had found! Well, I don't mind so much that I have a rude telephone, I have heard worse than that in my life. But I can imagine a horrified mother trying to explain to her little text messaging child what the words mean =O
These ugly words only exist in Finnish, and my guess is that some angry unhappy employee has programmed them into the word menu out of revenge. Or maybe someone was testing the feature at the factory and had these words in there just for fun (some blokes have such sense of humour) and forgot to remove them before the phone went on sale?
I don't know what they intend to do about this, I'll just have to wait and see what happens. At least they know about this now at Nokia customer service and can be prepared if/when complaints start to pour in!
***************
I noticed that Google Translate does not follow my kind of Finnish at all, so I decided to make a short footnote:
So, this has nothing to do with minis but I just had put this in here! I got a new mobile phone last November and it didn't take long before I noticed a strange feature in it. When I SMS I use the predictive text input mode a lot. After a while some very unusual word suggestions started to pop up in the word menu!
I contacted Nokia and told them that my telephone was talking dirty to me but they told me it was impossible. By no means could such words (some of them quite brutal indeed) be programmed into the mobile phone word menu. They thought my phone was the only cursing one in Finland and someone must have gotten his hands on it somewhere between the factory and me.
I talked about this with the others at work and one of the ladies told that she had bought a similar mobile phone recently. We checked her phone too, just in case, and quite right - hers was just as rude as mine.
I contacted Nokia customer service at once and told them about our vulgar mobile phones. The young lady in the other end of the line was quite chocked when I told her what we had found! Well, I don't mind so much that I have a rude telephone, I have heard worse than that in my life. But I can imagine a horrified mother trying to explain to her little text messaging child what the words mean =O
These ugly words only exist in Finnish, and my guess is that some angry unhappy employee has programmed them into the word menu out of revenge. Or maybe someone was testing the feature at the factory and had these words in there just for fun (some blokes have such sense of humour) and forgot to remove them before the phone went on sale?
I don't know what they intend to do about this, I'll just have to wait and see what happens. At least they know about this now at Nokia customer service and can be prepared if/when complaints start to pour in!
tiistai 1. maaliskuuta 2011
Pieni HTML-vinkki arvonnan järjestäjille
Olen seurannut kaikkia ihania arvontoja maailmalla, ja huomannut monen kohdalla saman pikku ongelman. Kommentteja tulee niin paljon, että niitten laskemisessa ja nimien kirjoittamisessa arpomista varten on todella kova työ.
Löysin netistä montakin englanninkielistä ohjetta kommenttien numeroimiseksi. Silloin kenekään ei tarvitsi kirjoittaa nimiä erikseen (ja tarkistaa moneen kertaan, ettei vain kukaan jäänyt pois) vaan arpoa pelkkä numero. Sitten tarvitsee vain katsoa, kenen nimi on arvotun numeron kohdalla, ja - TaDaa - voittaja on selvinnyt!
Kommenttien numerointitoiminto tosin osaa laskea vain kahteensataan, joten jos sattuu tulemaan enemmän vastauksia, numerointisysteemi aloittaa uudelleen alusta. Tuon korjaamiseksi löytyy kyllä ohje, mutta ainakaan minä en saanut sitä toimimaan omassa blogissani. Vielä.
Ohjeet löytyvät tuolta:
Bloggerstop.net
ja tuolta:
Bloggerplugins.org.
Numeroinnin korjaaminen sellaiseksi, että se laskee yli 200 menevät kommentitkin, löytyy tuolta:
Bloggersentral.com
Voit vilkaista täällä Pahtarovassa, miltä se näyttää käytännössä, vaikkapa täällä. Huomaat myös, että olen vaihtanut omien kommenttieni väriä, jotta paremmin itse erottaisin omat sanomiseni muitten joukosta. Siihen on ohjeet tuolla:
Bloggerstop.net.
Muista tehdä blogistasi varmuuskopio koneellesi ennen kuin teet muutoksia HTML-pohjaan! Jos jokin meneekin pahasti vikaan, voit palauttaa blogisi ennalleen.
* * * * * * * * * * * * * *
Just as I thought, Google Translate made a finglish-gibberish version of my text when I tested it. I try to make an english version of this post myself.
I have been following all the lovely giveaways around the world, and noticed that quite a many have the same problem. You get so many comments that it is a hard job to write everyones names down for drawing of the winner.
Löysin netistä montakin englanninkielistä ohjetta kommenttien numeroimiseksi. Silloin kenekään ei tarvitsi kirjoittaa nimiä erikseen (ja tarkistaa moneen kertaan, ettei vain kukaan jäänyt pois) vaan arpoa pelkkä numero. Sitten tarvitsee vain katsoa, kenen nimi on arvotun numeron kohdalla, ja - TaDaa - voittaja on selvinnyt!
Kommenttien numerointitoiminto tosin osaa laskea vain kahteensataan, joten jos sattuu tulemaan enemmän vastauksia, numerointisysteemi aloittaa uudelleen alusta. Tuon korjaamiseksi löytyy kyllä ohje, mutta ainakaan minä en saanut sitä toimimaan omassa blogissani. Vielä.
Ohjeet löytyvät tuolta:
Bloggerstop.net
ja tuolta:
Bloggerplugins.org.
Numeroinnin korjaaminen sellaiseksi, että se laskee yli 200 menevät kommentitkin, löytyy tuolta:
Bloggersentral.com
Voit vilkaista täällä Pahtarovassa, miltä se näyttää käytännössä, vaikkapa täällä. Huomaat myös, että olen vaihtanut omien kommenttieni väriä, jotta paremmin itse erottaisin omat sanomiseni muitten joukosta. Siihen on ohjeet tuolla:
Bloggerstop.net.
Muista tehdä blogistasi varmuuskopio koneellesi ennen kuin teet muutoksia HTML-pohjaan! Jos jokin meneekin pahasti vikaan, voit palauttaa blogisi ennalleen.
* * * * * * * * * * * * * *
Just as I thought, Google Translate made a finglish-gibberish version of my text when I tested it. I try to make an english version of this post myself.
I have been following all the lovely giveaways around the world, and noticed that quite a many have the same problem. You get so many comments that it is a hard job to write everyones names down for drawing of the winner.
I found a couple of instructions on the internet how to number the comments on your blog. That way you wouldn't have to write so many names and check and doublecheck that you didn't forget anyone. You just have to draw a number. Then you check who's name stands next to that number and - TaDaa - you have the winner!
Usually the comment counter only counts to 200, so if you get more comments than that the counter will start from 1 again. There is a way to make the counter keep on counting (201, 202, 203 and so on) but I couldn't make it work in my blog.
You can find the How-To here:
and here:
Fixing the counter to make it keep counting after 200:
You can see how it looks like here in Pahtarova, e.g. here. You can also see that I changed the colour of my own comments. Instructions in here:
Always remember to download your blog in your computer (= make a backup copy on your own hard disk) before you make any changes in the HTML! If something goes terribly wrong you can restore your blog and no harm was done.
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Nokian kännykän sanavarasto on laaja
Nettinörtteilystä siirryn sunnuntai-illan päätteeksi kertomukseen eräästä kännykästä. Hommasin ennen joulua uuden puhelimen (Nokia 6700 slide), ja jonkin aikaa sitä käytettyäni huomasin siinä erikoisia piirteitä.
Tiedäthän ennakoivan tekstinsyötön? Sen toiminnon, joka antaa tekstiviestiä kirjoittaessasi ehdotuksia kirjoittamallesi sanalle? Noh, tämä minun puhelimeni ehdottelee omituisia, ja uusia sanoja tulee vastaan koko ajan lisää.
Lähetin Nokialle sähköpostia aiheesta, ja sain vastaukseksi, että ei heidän puhelimiinsa asenneta tehtaalla tuollaisia härskejä sanoja. Jonkun on täytynyt päästä tallentamaan sanat puhelimen muistiin esim. siinä liikkeessä, josta se minulle lähetettiin.
Yritin selittää, että puhelin tuli sinetöidyssä avaamattomassa pakkauksessa, ja että itse en ainakaan edes keksisi tuollaisia sanoja. Arvoitukseksi siis jäi, miten nämä kauniit suomenkieliset ilmaukset ovat puhelimeeni päätyneet.
*****************
Tein myöhemmin uuden viestin samasta aiheesta mutta en poistanut tätä vanhaa, koska olin jo saanut siihen kommentteja. Siirsin tästä postauksesta kuvat päivitettyyn versioon, joka on luettavissa täällä.
Tiedäthän ennakoivan tekstinsyötön? Sen toiminnon, joka antaa tekstiviestiä kirjoittaessasi ehdotuksia kirjoittamallesi sanalle? Noh, tämä minun puhelimeni ehdottelee omituisia, ja uusia sanoja tulee vastaan koko ajan lisää.
Lähetin Nokialle sähköpostia aiheesta, ja sain vastaukseksi, että ei heidän puhelimiinsa asenneta tehtaalla tuollaisia härskejä sanoja. Jonkun on täytynyt päästä tallentamaan sanat puhelimen muistiin esim. siinä liikkeessä, josta se minulle lähetettiin.
Yritin selittää, että puhelin tuli sinetöidyssä avaamattomassa pakkauksessa, ja että itse en ainakaan edes keksisi tuollaisia sanoja. Arvoitukseksi siis jäi, miten nämä kauniit suomenkieliset ilmaukset ovat puhelimeeni päätyneet.
*****************
Tein myöhemmin uuden viestin samasta aiheesta mutta en poistanut tätä vanhaa, koska olin jo saanut siihen kommentteja. Siirsin tästä postauksesta kuvat päivitettyyn versioon, joka on luettavissa täällä.
Peikko katoilee oudosti lukijalistoilta
Törmäsin outoon ongelmaan, kun ilmoittauduin mukaan erääseen arvontaan blogissa, jonka lukijaksi olen ilmoittautunut aikoja sitten. Peikko olikin kokonaan kadonnut lukijalistalta!
Ilmoittauduin uudelleen blogin lukijaksi, jotta osallistumiseni arvontaan olisi täysin virallista. Sen jälkeen lähdin kierrokselle blogimaailmaan tarkistaakseni olinko kadonnut muittenkin listoilta. En ole vielä ehtinyt tarkistaa kaikkia, mutta näyttää siltä, että muutamilta listoilta olen haihtunut olemattomiin.
Tähän on virallisen selityksen mukaan (kysyin apuja Bloggerin Help Forumista) kaksi mahdollisuutta: joko blogin omistaja on huitaissut Peikon roskikseen tai että itse olen lakannut seuraamasta kyseistä blogia. Ensimmäisestä en mene takuuseen, voihan tietysti Peikon naamaan kyllästyä ;) Jälkimmäisestä voin olla täysin varma: en ole itse lakannut seuraamasta kenenkään blogia.
No, mitä siis tällä vuodatuksella haluan sanoa? Tässä on syy siihen, jos jostain syystä olen ilmoittautunut samaan blogiin lukijaksi kahdesti. Ja jos oletkin poistanut minut lukijalistaltasi ja sinnikäästi ilmoittaudun sinne uudestaan, sinun ei auta muu kuin poistaa minut uudelleen. Ehkä jossain viidennen kerran vaiheilla alan ymmärtää vinkin ;)
Bloggerissa on ilmennyt kaikenlaista pientä bugia viime aikoina. Itse asiassa täällä on ollut isompiakin ongelmia (lähinnä html-muokkausta koskevia) viimeisen viikon sisällä, mutta suurimmat on jo korjattu. Ehkä tämä katoavan Peikon mysteeri on vain yksi niistä. Olen kirjoitellut tästä foorumissa ja voin vain toivoa, että joku tietää mistä on kyse,
I noticed that Peikko had disappeared from some bloggers follower-lists. If you have deleted me yourself and I just keep popping up, you can delete me again. Maybe after five times of doing so I get the hint ;)
But seriously, if it looks like I have joined some blogs twice it's only because of this. I haven't deliberately abandoned any of you!
******************
Myöhempi lisäys:
Kas vain, pelkkä asiasta kirjoittaminen Help Forumiin taisi auttaa. Olen nyt käynyt läpi kaikki blogit, joihin olin liittynyt. Ei niitä ollutkaan kuin n. 100. Minun piti palauttaa itseni enää kahteen blogiin, joten näkymättömyysongelma on ratkennut!
Ok, the bug seems to be fixed now! I only found myself missing from two blogs which I have joined again. I guess this is just one of those mysterious things that happen in the Virtual Universe ;)
Ilmoittauduin uudelleen blogin lukijaksi, jotta osallistumiseni arvontaan olisi täysin virallista. Sen jälkeen lähdin kierrokselle blogimaailmaan tarkistaakseni olinko kadonnut muittenkin listoilta. En ole vielä ehtinyt tarkistaa kaikkia, mutta näyttää siltä, että muutamilta listoilta olen haihtunut olemattomiin.
Tähän on virallisen selityksen mukaan (kysyin apuja Bloggerin Help Forumista) kaksi mahdollisuutta: joko blogin omistaja on huitaissut Peikon roskikseen tai että itse olen lakannut seuraamasta kyseistä blogia. Ensimmäisestä en mene takuuseen, voihan tietysti Peikon naamaan kyllästyä ;) Jälkimmäisestä voin olla täysin varma: en ole itse lakannut seuraamasta kenenkään blogia.
No, mitä siis tällä vuodatuksella haluan sanoa? Tässä on syy siihen, jos jostain syystä olen ilmoittautunut samaan blogiin lukijaksi kahdesti. Ja jos oletkin poistanut minut lukijalistaltasi ja sinnikäästi ilmoittaudun sinne uudestaan, sinun ei auta muu kuin poistaa minut uudelleen. Ehkä jossain viidennen kerran vaiheilla alan ymmärtää vinkin ;)
Bloggerissa on ilmennyt kaikenlaista pientä bugia viime aikoina. Itse asiassa täällä on ollut isompiakin ongelmia (lähinnä html-muokkausta koskevia) viimeisen viikon sisällä, mutta suurimmat on jo korjattu. Ehkä tämä katoavan Peikon mysteeri on vain yksi niistä. Olen kirjoitellut tästä foorumissa ja voin vain toivoa, että joku tietää mistä on kyse,
I noticed that Peikko had disappeared from some bloggers follower-lists. If you have deleted me yourself and I just keep popping up, you can delete me again. Maybe after five times of doing so I get the hint ;)
But seriously, if it looks like I have joined some blogs twice it's only because of this. I haven't deliberately abandoned any of you!
******************
Myöhempi lisäys:
Kas vain, pelkkä asiasta kirjoittaminen Help Forumiin taisi auttaa. Olen nyt käynyt läpi kaikki blogit, joihin olin liittynyt. Ei niitä ollutkaan kuin n. 100. Minun piti palauttaa itseni enää kahteen blogiin, joten näkymättömyysongelma on ratkennut!
Ok, the bug seems to be fixed now! I only found myself missing from two blogs which I have joined again. I guess this is just one of those mysterious things that happen in the Virtual Universe ;)
lauantai 19. helmikuuta 2011
Nettinörtteilyä
Olen aloittanut uuden harrastuksen: HTML-kielen muotoilun blogissa. Siitä siis johtuu, jos Pahtarovan sivuilla tuntuu tapahtuvan jotain omituista. Minulla kun ei ole muuta paikkaa harjoitella, kuin nämä omat miniblogit.
Melkein joka ilta kuluneen viikon aikana olen viilannut jotain kohtaa niin Peikkoneidin tarinoissa kuin Pienissä maailmoissakin. Välillä koko sivu keikahtaa nurin, ja joudun palauttamaan sen varmuuskopiosta. Ja KYLLÄ, kerrankin olen ollut niin fiksu, että todella olen ottanut molemmista blogeista niitä varmuuskopioita!
Olen jäänyt totaalisesti HTML-koukkuun, ja vaarana onkin, että täällä alkaa olla liikaa säätöä ja vipstaakkeleita. Jos sivut menevät täysin selaus- ja lukukelvottomiksi, niin kertokaa ihmeessä! Joskus parannukset eivät parannakaan mitään ;)
Mutta kieltenopiskelut jatkuvat ja siinä samalla sivujen viilaus. Koittakaa kestää!
I have found a new love in my life: fixing HTML-codes in my blogs. If you have noticed some odd little changes in my pages then now you know the reason.
I have no other place to "practice" than my own blogs, so try to cope with me! Most likely I will continue to have fun with the HTML of these pages, I'm totally hooked...
Melkein joka ilta kuluneen viikon aikana olen viilannut jotain kohtaa niin Peikkoneidin tarinoissa kuin Pienissä maailmoissakin. Välillä koko sivu keikahtaa nurin, ja joudun palauttamaan sen varmuuskopiosta. Ja KYLLÄ, kerrankin olen ollut niin fiksu, että todella olen ottanut molemmista blogeista niitä varmuuskopioita!
Olen jäänyt totaalisesti HTML-koukkuun, ja vaarana onkin, että täällä alkaa olla liikaa säätöä ja vipstaakkeleita. Jos sivut menevät täysin selaus- ja lukukelvottomiksi, niin kertokaa ihmeessä! Joskus parannukset eivät parannakaan mitään ;)
Mutta kieltenopiskelut jatkuvat ja siinä samalla sivujen viilaus. Koittakaa kestää!
I have found a new love in my life: fixing HTML-codes in my blogs. If you have noticed some odd little changes in my pages then now you know the reason.
I have no other place to "practice" than my own blogs, so try to cope with me! Most likely I will continue to have fun with the HTML of these pages, I'm totally hooked...
tiistai 25. tammikuuta 2011
Peikkosivujen uudistusta
Blogini yksivuotisen taipaleen kunniaksi päätin testata mallinsuunnittelutyökalusta löytämiäni uusia fontteja. Innostuin hommasta (ehkä liikaakin) niin, että vaihdoin kirjoitustyylin myös Pienten maailmojen puolelle.
Jollei mitään näytä tapahtuneen, käytät ehkä nettiselaimesi vanhempaa versiota, joka ei tue erikoisia fontteja.
Tänne Pahtarovaan tein uuden sivun, jonne kokosin maailmalta löytämiäni ihania arvontoja (linkki sivun yläreunassa). Laitoin tuonne yläreunaan koristeeksi vielä muutamat kukkaset. Linkkilistoja siirtelin myös, sillä ne ovat venyneet viime päivinä.
Jos muistat, miltä blogissa näytti ennen ja haluat jättää oman mielipiteesi uudistuksista, voit äänestää tuolla vasemmassa sivupalkissa. Äänestystä jatkuu vielä pari päivää.
***************
Lisäys 30.1.2011
Julkistamme täten äänestyksen tuloksen: ääniä saapui kokonaista 3 (kolme), joista yksi oli minun (testasin äänestysnappia) ja yksi oli omalta Ukolta saatu sääliääni.
Yksi ääni siis tuli joltakin ihan oikealta äänestäjältä! :D Kokonaisuudessaan tuloksena oli se, että peikkouutissivuston ulkonäköuudistus oli onnistunut.
Jos vain saan pidetyksi itseni kurissa, lopetan blogin ominaisuuksilla leikkimisen tähän. Vähäksi aikaa ainakin.
Jollei mitään näytä tapahtuneen, käytät ehkä nettiselaimesi vanhempaa versiota, joka ei tue erikoisia fontteja.
Tänne Pahtarovaan tein uuden sivun, jonne kokosin maailmalta löytämiäni ihania arvontoja (linkki sivun yläreunassa). Laitoin tuonne yläreunaan koristeeksi vielä muutamat kukkaset. Linkkilistoja siirtelin myös, sillä ne ovat venyneet viime päivinä.
Jos muistat, miltä blogissa näytti ennen ja haluat jättää oman mielipiteesi uudistuksista, voit äänestää tuolla vasemmassa sivupalkissa. Äänestystä jatkuu vielä pari päivää.
***************
Lisäys 30.1.2011
Julkistamme täten äänestyksen tuloksen: ääniä saapui kokonaista 3 (kolme), joista yksi oli minun (testasin äänestysnappia) ja yksi oli omalta Ukolta saatu sääliääni.
Yksi ääni siis tuli joltakin ihan oikealta äänestäjältä! :D Kokonaisuudessaan tuloksena oli se, että peikkouutissivuston ulkonäköuudistus oli onnistunut.
Jos vain saan pidetyksi itseni kurissa, lopetan blogin ominaisuuksilla leikkimisen tähän. Vähäksi aikaa ainakin.
keskiviikko 22. joulukuuta 2010
Joulutervehdys
Toivotamme täältä Pahtarovan peikkometsästä oikein hyvää joulua kaikille sekä onnea ja innostusta vuodelle 2011!sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Peikko-tädillä on hyvä tuuri
Pahtarovassa järjestettiin viime perjantaina täyden kuun kunniaksi suuret juhlat. Kyseessä oli jokavuotinen taidetapahtuma Täyenkuun taithessa, joka veti jälleen Pahtarovan kulttuuritalon täyteen väkeä.
Esiintyjiä oli tullut läheltä ja kaukaa, ja osa yleisöstäkin oli saapunut jo monta päivää sitten päästäkseen varmasti ajoissa juhliin. Marjahilla Mäkivirvilä oli tapansa mukaan sonnustautunut parhaimpiinsa.
Kauniisti ilmaistuna hän oli hieman ylipukeutunut tapahtuman rennon luonteen huomioon ottaen. Mutta sitä hän ei itse tietenkään huomannut, vaan purjehti ylväänä ympäriinsä ystävätär Lutukka Kantokääpä tiukasti käsipuolessaan.
Marjahilla oli ilmoittautunut kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin. Tänä vuonna hän näyttäisi koko kulmakunnalle, kuinka mahdottoman hyvä hän itse asiassa oli vähän jokaisella taiteen saralla. Hän oli vain pitänyt kynttiläänsä vakan alla kaikki nämä vuodet, vaatimaton kun oli luonteeltaan.
Laulukilpailun karsinnoista muodostui kahdellakin tapaa kivulias kokemus. Yleisö nimittäin kärsi kovasti Marjahillan aarian aikana, ja rouva itse pudottuaan jo alkuvaiheessa pois kisasta. Kilpailun voitti ylivoimaisesti rakennusmestari Kukkulamökki, jo kolmantena vuonna peräkkäin.
Runonlausunta sujui paremmin, vaikka Marjahilla unohtikin jännityksissään kolme säkeistöä itse kirjoittamansa hillittömän pitkän runon puolivälistä. Yleisö ei kuitenkaan ollut siitä mitenkään pahoillaan, pikemminkin päinvastoin.
Tämän kilpailun voitti odotetusti kaukainen vieras, Heli-Keiju Laaksonen. Marjahillan mielestä ammattilaisten osallistuminen kisaan olisi pitänyt kieltää kokonaan, ja piti tätä epäkohtaa yhtenä syynä omaan huonoon menestykseensä.
Kisan toiseksi tuli ansaitusti Pahtarovan entinen postineiti Sielikkö Rätvänä tunteisiin vetoavalla tulkinnallaan Saima Harmajan Keijukaissadusta. (Ja pyh, tuollaisen nyt olisin osannut kirjoittaa itsekin, tuhahti Marjahilla.)
Yhteislaulua kuului myös ohjelmaan, mutta siihen Marjahilla ei pystynyt osallistumaan. Hän oli käynyt kahvilla Lutukan kanssa, ja vetäissyt kupillisen männynkäpysumppia väärään kurkkuun. Ääni käheytyi tämän surullisen tapauksen vuoksi niin pahasti, ettei hän suureksi harmikseen voinut lähteä näyttämään laulun mallia harrastelijoille.
Ikävän tapaturman syynä oli se, että Marjahilla oli saanut kuulla Peikko-tädin voittaneen Pahtarovan hyvinvointiklinikka Hyv'oliksen arpajaisista palkinnokseen lahjakortin jalkahoitoon paikkakunnan uuteen kauneushoitolaan, Rauhalaan.
Rva Mäkivirvilä olisi itse halunnut saada juuri tuon palkinnon, ja oli sen vuoksi ostanut aivan mahdottoman paljon arpoja. Hän ei voitonvarmistuksen huumassaan tullut huomanneeksi, että lopulta arpojen yhteissumma ylitti jalkahoidon hinnan lähes kaksinkertaisesti.
Yhteislaulu raikui iloisesti (ilman Marjahillaa) irrottaen kulttuuritalon kattoparsista loputkin tomuhiukkaset. Tilaisuuden vetäjänä toimi laulava eräopas Hyttynen kaukaa Kilpisjärveltä. Illan päätteeksi laulettiin vielä karaokea, ja viimeiset vieraat lähtivät vasta, kun täysikuu jo alkoi haalistua aamunkajossa.
***************************
Totta toinen puoli, eli tässä lyhyt yhteenveto siitä, mitä oikeasti tapahtui:
Skierrin Täyenkuun taithessa -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna neljännen kerran. Itse osallistuin kunnan hyvinvointikertomusprojektin kilpailuun kädentaitojen sarjassa. Vein näytille muutaman virkatun hatun, kaulaliinoja ja ranteenlämmittimiä sekä Pahtarovan postikonttorin.
Osallistuin myös hyvinvointipaneelikeskusteluun, ja tulin näin aivan julkisesti ulos minikaapista kertoessani millaiset harrastukset ylläpitävät omaa hyvinvointiani. Peikko-tädin asumuksen ympäriltä kuului pitkin iltaa paljon myönteisiä kommentteja ja ihmetteleviä kysymyksiä. Oli mukavaa kuunnella palautetta ja kertoilla ihmisille harrastuksestaan.
Ja kuinka ollakaan, voitin myös kädentaitojen sarjassa palkinnoksi itselleni hetkisen hyvinvointielämystä, eli lahjakortin jalkahoitoon! En ole ennen moista kokeillut, joten siitä saattaa tulla mielenkiintoinen kokemus. Varsinkin, kun olen kohtalaisen kova kutiamaan jalkapohjista.
Esiintyjiä oli tullut läheltä ja kaukaa, ja osa yleisöstäkin oli saapunut jo monta päivää sitten päästäkseen varmasti ajoissa juhliin. Marjahilla Mäkivirvilä oli tapansa mukaan sonnustautunut parhaimpiinsa.
Kauniisti ilmaistuna hän oli hieman ylipukeutunut tapahtuman rennon luonteen huomioon ottaen. Mutta sitä hän ei itse tietenkään huomannut, vaan purjehti ylväänä ympäriinsä ystävätär Lutukka Kantokääpä tiukasti käsipuolessaan.
Marjahilla oli ilmoittautunut kaikkiin mahdollisiin kilpailuihin. Tänä vuonna hän näyttäisi koko kulmakunnalle, kuinka mahdottoman hyvä hän itse asiassa oli vähän jokaisella taiteen saralla. Hän oli vain pitänyt kynttiläänsä vakan alla kaikki nämä vuodet, vaatimaton kun oli luonteeltaan.
Laulukilpailun karsinnoista muodostui kahdellakin tapaa kivulias kokemus. Yleisö nimittäin kärsi kovasti Marjahillan aarian aikana, ja rouva itse pudottuaan jo alkuvaiheessa pois kisasta. Kilpailun voitti ylivoimaisesti rakennusmestari Kukkulamökki, jo kolmantena vuonna peräkkäin.
Runonlausunta sujui paremmin, vaikka Marjahilla unohtikin jännityksissään kolme säkeistöä itse kirjoittamansa hillittömän pitkän runon puolivälistä. Yleisö ei kuitenkaan ollut siitä mitenkään pahoillaan, pikemminkin päinvastoin.
Tämän kilpailun voitti odotetusti kaukainen vieras, Heli-Keiju Laaksonen. Marjahillan mielestä ammattilaisten osallistuminen kisaan olisi pitänyt kieltää kokonaan, ja piti tätä epäkohtaa yhtenä syynä omaan huonoon menestykseensä.
Kisan toiseksi tuli ansaitusti Pahtarovan entinen postineiti Sielikkö Rätvänä tunteisiin vetoavalla tulkinnallaan Saima Harmajan Keijukaissadusta. (Ja pyh, tuollaisen nyt olisin osannut kirjoittaa itsekin, tuhahti Marjahilla.)
Yhteislaulua kuului myös ohjelmaan, mutta siihen Marjahilla ei pystynyt osallistumaan. Hän oli käynyt kahvilla Lutukan kanssa, ja vetäissyt kupillisen männynkäpysumppia väärään kurkkuun. Ääni käheytyi tämän surullisen tapauksen vuoksi niin pahasti, ettei hän suureksi harmikseen voinut lähteä näyttämään laulun mallia harrastelijoille.
Ikävän tapaturman syynä oli se, että Marjahilla oli saanut kuulla Peikko-tädin voittaneen Pahtarovan hyvinvointiklinikka Hyv'oliksen arpajaisista palkinnokseen lahjakortin jalkahoitoon paikkakunnan uuteen kauneushoitolaan, Rauhalaan.
Rva Mäkivirvilä olisi itse halunnut saada juuri tuon palkinnon, ja oli sen vuoksi ostanut aivan mahdottoman paljon arpoja. Hän ei voitonvarmistuksen huumassaan tullut huomanneeksi, että lopulta arpojen yhteissumma ylitti jalkahoidon hinnan lähes kaksinkertaisesti.
Yhteislaulu raikui iloisesti (ilman Marjahillaa) irrottaen kulttuuritalon kattoparsista loputkin tomuhiukkaset. Tilaisuuden vetäjänä toimi laulava eräopas Hyttynen kaukaa Kilpisjärveltä. Illan päätteeksi laulettiin vielä karaokea, ja viimeiset vieraat lähtivät vasta, kun täysikuu jo alkoi haalistua aamunkajossa.
***************************
Totta toinen puoli, eli tässä lyhyt yhteenveto siitä, mitä oikeasti tapahtui:
Skierrin Täyenkuun taithessa -tapahtuma järjestettiin tänä vuonna neljännen kerran. Itse osallistuin kunnan hyvinvointikertomusprojektin kilpailuun kädentaitojen sarjassa. Vein näytille muutaman virkatun hatun, kaulaliinoja ja ranteenlämmittimiä sekä Pahtarovan postikonttorin.
Osallistuin myös hyvinvointipaneelikeskusteluun, ja tulin näin aivan julkisesti ulos minikaapista kertoessani millaiset harrastukset ylläpitävät omaa hyvinvointiani. Peikko-tädin asumuksen ympäriltä kuului pitkin iltaa paljon myönteisiä kommentteja ja ihmetteleviä kysymyksiä. Oli mukavaa kuunnella palautetta ja kertoilla ihmisille harrastuksestaan.
Ja kuinka ollakaan, voitin myös kädentaitojen sarjassa palkinnoksi itselleni hetkisen hyvinvointielämystä, eli lahjakortin jalkahoitoon! En ole ennen moista kokeillut, joten siitä saattaa tulla mielenkiintoinen kokemus. Varsinkin, kun olen kohtalaisen kova kutiamaan jalkapohjista.
Tässä tuomariston perustelut:
I Palkinto sarjassa käsityötKaikissa töissä huokuu tekijän läheisyys omaan mielimateriaaliin. Töiden jäljestä näkyy tekemisestä syntyvä hyvä olo. Tekijän ja työn välillä ollaan "sinut".Yksi työ nousee esille ja siinä ilmenee jotain enemmän kuin pelkkä käsityön tekeminen, joka alkaa ja päättyy. Siinä kiteytyy harrastus, kekseliäisyys, paneutuminen ja ... taloudelliset resurssit. Se on palanen todeksitullutta mielikuvamaailmaa, jossa myös sähkötekniikka on viimeisen päälle kunnossa, mutta LVI-puoli odottaa vielä tekijänsä lottovoittoa.Tekemällä Pahtarovan postitoimistoa ja sen mielikuvitusmaailmaa todeksi tekijä on saavuttanut tilan, jossa voi irrottautua monella tasolla. Postitoimiston hahmot elävät erilaisia elämän vaiheita. Kurkkaa blogiin - siltä löytyy vaikka mitä ja haastattele Pirita Palismaata.Työ on hauska ja sisältörikas ja siitä huokuu iloa pieninä pilkkeinä ja oivalluksina. Kokonaisvaikutelma on paitsi taiteellinen, mystinen, hyväntuulinen ja virkistävä. Peikkotytön tarinaan voi tutustua osoitteessahttp://peikkoneidintarinat.blogspot.com/
Pahtarovan postikonttori on näytillä Skierrin Yrjö Kokko -kirjastossa 19.11.2010 asti.
Kävin tänään sunnuntaina kuvaamassa näyttelyitä ja muita tiloja. Kuvat laitoin Peikkoneidin albumiin. Olin olevinani varsinaisen tapahtuman järjestelyissä sen verran kiinni, etten saanut yhtään kuvaa otetuksi illan aikana. Arvelimme tilaisuudessa olleen melkein 400 kävijää, mikä on tämänkokoisessa (n. 700 asukasta) kylässä varsin kiitettävä määrä!
Laitan tähän loppuun kopion illan ohjelmasta sekä huomautan varmuuden vuoksi, että Marjahilla Mäkivirvilällä EI OLE vastinetta todellisuudessa ;)
Täyen kuun taithessa 22.10. klo 18:00 alkaen
Laitan tähän loppuun kopion illan ohjelmasta sekä huomautan varmuuden vuoksi, että Marjahilla Mäkivirvilällä EI OLE vastinetta todellisuudessa ;)
Täyen kuun taithessa 22.10. klo 18:00 alkaen
- Neljättä kertaa pidettävä tapahtuma kokoaa yhteen paikallisia harrastajia ja kylien ihmisiä. Paikallinen taide pääsee oikeuksiinsa Skierrissä kun ohjelmassa on musiikkiesityksiä, maalaustaidetta, paikallisia käsitöitä sekä paljon muuta mielenkiintoista. Ennen muuta on mukavaa tavata vanhoja tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Tänä vuonna järjestelyissä on Metsähallituksen ja Saamelaismuseon lisäksi Enontekiön hyvinvointikertomusprojekti.
-
Ohjelma:
18.00- 20.30 Kierrätyspajassa valmistetaan piparimuottikoristeita tai vuokahimmeli
18.00 Hyvinvointipaneeli
18.00 Perinteisiä laululeikkejä Lilja Keskitalo
19.00 Musiikkihetkessä Irja Meronen
19.30 Minun runoni Ellen Oijusluoma
20.00 Sámi lávllut Anni-Marja ja Helena
20.30 Runopajassa Minun mietteeni ja rakkain runoni
21.00 Entisten nuorten lauluhetki Kai Hyttinen laulaa ja laulattaa
22.30 Karaokea Esa Keskitalon tahdittamana
22.45 Pulu uis, peippo vei, juna toi ja linja-autol loput Heli Laaksonen
23.00 Karaoke jatkuu
23.30 Välissä Hyvinvointi kisan palkintojen jako
Karoke jatkuu yöhön asti - Kahvilasta maistuvat suolaiset ja makeat herkut
- Hyv´olis –klinikalla antavat hyvinvointivinkkejä tri Hylppö ja sisar Hyvonne
- Skierrin aarrejahdissa jokainen lapsi löytää oman aarteen!
- Kesäkuva 2010 – kuvaesitys, Enontekiön Sanomat
sunnuntai 6. kesäkuuta 2010
Psssssttt!
Olet jo varmaan huomannutkin, että Pahtarovan uutistoimitus on laiminlyönyt peikkouutiset viime aikoina tyystin ja että Pienten Maailmojen puolella tapahtuu jotain mystistä.
Mutta jollet ole, vinkkaamme siitä täten tässä!
perjantai 21. toukokuuta 2010
Käyntikortti
Iloisena ilmoitan, että olen juuri saanut ylennyksen Pahtarovan Sanomien päätoimittajaksi! Sen kunniaksi tilasin itselleni ikiomat käyntikortit. Tässä intimiteettisyistä hiukan sensuroitu kuva tulevasta kortista:
Noh, itse asiassa ylensin itse itseni, koska olen tähänkin asti ollut kyseisen sanomalehden ainoa toimittaja. Käyntikortit olivat ns. täysin ilmaiset, jotka tässä tapauksessa maksoivat 6,40 €, mikä kattaa halvimmat mahdolliset toimituskulut veroineen. Tuohon hintaan saa 250 käyntikorttia, ja näitähän saapi tilata tuolta.
Noh, itse asiassa ylensin itse itseni, koska olen tähänkin asti ollut kyseisen sanomalehden ainoa toimittaja. Käyntikortit olivat ns. täysin ilmaiset, jotka tässä tapauksessa maksoivat 6,40 €, mikä kattaa halvimmat mahdolliset toimituskulut veroineen. Tuohon hintaan saa 250 käyntikorttia, ja näitähän saapi tilata tuolta.
keskiviikko 12. toukokuuta 2010
Hyvää huomenta!
Avasin sähköpostissani uusimman Ajatusten aamiaisen ja sieltä löytyi tosi hyvä juttu. Tässäpä teillekin Snellmannin päivän kunniaksi hieman J.L. Runebergiä:
Ehkä Runeberg ei nyt ihan tarkoittanut mineilyharrastajia, mutta tuo sopii kyllä meikäläisiin paremmin kuin hyvin! Jatkakaamme siis kelvollisiksi tulemista aurinkoisin mielin.
Hyvää päivänjatkoa kaikille,
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Askartelunurkka siirtyi taas
Saimme tuon Hemen kanssa viikko sitten jonkin akuutin pitkäkestoisen siivousvimmakohtauksen. Sen vaikutuksen alaisina pyöräytimme viikon aikana koko olohuoneen järjestyksen ympäri, ja niin siirtyi askartelijan valtakunta huoneen toiseen päätyyn.
Yllättäen kaikki näpräilysälä mahtui nurkkaukseen, ja lisäksi minulla on nyt kertakaikkisen inspiroivat näkymät ikkunasta. Ja tuo kuvan keskellä näkyvä tuhru on sitten pakkasusvaa (siellä oli jotain -30 kuvan ottamisen aikaan) eikä ikkunalikaa. Vaikka viimeksi mainittuakin kyllä valitettavasti löytyy.
Peikko-tädin talo ja Peikkoneidin rakenteilla oleva mökki pantiin nurkkaan vierekkäin vanhan pöydän päälle. Neidin kämppä on tosiaan aika pieni verrattuna Tädin loistolukaaliin. Saa nähdä mahtuuko Neiti tulevaan asuntoonsa ylipäätään, vai pitääkö talosta tehdä esim. Henkosen ja Tuulosen koti. Tyylikkäänä taustana on vanha lakana, johon testasin batiikkivärjäystä kansalaisopiston kurssilla muutama vuosi sitten. Talojen alla on kivikuvioista verhokangasta.
Tädin talon sähköjohdot liimasin takaseinään sanomalehden ja maalarinteipin avulla. Nyt ei tarvitse taloa siirrellessä enää varoa koko johtohärdelliä, vaan riittää ettei tärvele noita töpseleitä.
Vielä olisi työpisteessä vähän järjesteltävää. Kummallista, mutta mitä pienemmäksi roju käy, sitä hankalammaksi menee sen järkevä sijoittaminen. Se Metsänwartiapinssi ei tullut vieläkään vastaan missään. Toivottavasti se ei ole vahingossa ajautunut siihen toiseen ulottuvuuteen, mihin yleensä päätyvät kaikki talon kuivamustekynät ja sukat niin, että sukkapareista on enää vain toinen jäljellä. Sieltä on harvoin mikään palannut takaisin...
Yllättäen kaikki näpräilysälä mahtui nurkkaukseen, ja lisäksi minulla on nyt kertakaikkisen inspiroivat näkymät ikkunasta. Ja tuo kuvan keskellä näkyvä tuhru on sitten pakkasusvaa (siellä oli jotain -30 kuvan ottamisen aikaan) eikä ikkunalikaa. Vaikka viimeksi mainittuakin kyllä valitettavasti löytyy.
Peikko-tädin talo ja Peikkoneidin rakenteilla oleva mökki pantiin nurkkaan vierekkäin vanhan pöydän päälle. Neidin kämppä on tosiaan aika pieni verrattuna Tädin loistolukaaliin. Saa nähdä mahtuuko Neiti tulevaan asuntoonsa ylipäätään, vai pitääkö talosta tehdä esim. Henkosen ja Tuulosen koti. Tyylikkäänä taustana on vanha lakana, johon testasin batiikkivärjäystä kansalaisopiston kurssilla muutama vuosi sitten. Talojen alla on kivikuvioista verhokangasta.
Tädin talon sähköjohdot liimasin takaseinään sanomalehden ja maalarinteipin avulla. Nyt ei tarvitse taloa siirrellessä enää varoa koko johtohärdelliä, vaan riittää ettei tärvele noita töpseleitä.
Vielä olisi työpisteessä vähän järjesteltävää. Kummallista, mutta mitä pienemmäksi roju käy, sitä hankalammaksi menee sen järkevä sijoittaminen. Se Metsänwartiapinssi ei tullut vieläkään vastaan missään. Toivottavasti se ei ole vahingossa ajautunut siihen toiseen ulottuvuuteen, mihin yleensä päätyvät kaikki talon kuivamustekynät ja sukat niin, että sukkapareista on enää vain toinen jäljellä. Sieltä on harvoin mikään palannut takaisin...
torstai 7. toukokuuta 2009
Peikon kadonneet tavarat löytyivät!
Käytin alkuviikon iltoja kaikenlaisten keskeneräisten pikkuasioitten hoitamiseen pois päiväjärjestyksestä. Lyhensin Miehenpuolelle kaksien housujen lahkeet, ompelin verhoja jne. Laitoin ympäriinsä lojuvia askartelukamppeita järjestykseen, ja ostin niille kaksi isoa kannellista säilytyslaatikkoa entisten pienempien lisäksi. Mies auttoi siivoamalla niitä varten tilaa kaappiin. Ja kas kummaa - hän löysi kaapin perältä Peikkoneidin muutossa kadonneet kamppeet siististi pahvilaatikkoon pakattuina!
Olin etsinyt Peikon tavaroita joka paikasta siitä lähtien, kun kaksi ja puoli vuotta sitten muutimme, mutta etsin ihan erinäköistä laatikkoa. Kun olin vielä ihan varma, että en ollut tuonut laatikkoa taloon sisälle, olin etsinyt vain ulkovarastoista mutta turhaan. Kohtalaisen usein olin epäillyt ääneen Miehen heittäneen koko laatikon vahingossa roskiin muuton aikana, minkä hän aina kielsi pontevasti. Olinhan minä kyllä tuonkin nähnyt komeron perukoilla monet kerrat, mutta luulin Miespuolisen pakanneen siihen joitain omia juttujaan. Niinpä olin vain ohittanut sen avaamatta ja tarkistamatta sen sisältöä.
Laatikosta löytyi mm. tämä ihana oikeasti toimiva rukki, jonka eräs perhetuttumme toi minulle tuliaisina Hollannista. Kerkisin jo säikähtää, että se oli kadonnut ikuisiksi ajoiksi.
Seassa oli sellaisiakin esineitä, jonka olin jo kokonaan unohtanut, kuten tämä hieno kahvipannu. Tällä Peikko keittää katajanparkkikahvit isommallekin juhlaporukalle. Puinen "väinönputkisimatynnyri" on Hetan kirppikseltä, ja sen takapuolella lukee Göteborg.
Peikko on koonnut itselleen kunnon kirjaston, ja saa pitääkin sen omassa talossaan. Kädestäennustamisen opas tosin päätynee jossain vaiheessa Noidan hyllyyn, unientulkintakirja Tietäjäpeikolle ja jokin noista henkevimmistä opuksista Filosofipeikon iltalukemiseksi.
Pää pursuaa peikkomaisia ideoita niin, että jos saan joskus tehdyksi kaikki suunnittelemani hahmot ja tyypit asuntoineen, minulla on olohuoneen nurkassa kokonainen pikku kylä. Olenkin päättänyt tehdä Peikon vanhasta talosta kolmen tai neljän huoneen kerrostalon, ja laittaa kuhunkin huoneeseen jonkun omituisen otuksen. Sillä konstilla minun ei tarvitse rakentaa pieniä mökkejä koko 1:1-huushollin täydeltä.
Vanha alkuperäinen Peikkoneiti jää siis entisen talonsa yhteen huoneeseen, ja uuteen mökkiin muuttaa uusi Peikkoneiti. Tämän monimutkaiselta kuulostavan operaation myötä originaalista tulee Vanha Peikko-täti. No, ehkä tuo vaikuttaa selvemmältä sitten, kun kaikki talot ja peikot ovat valmiit ja omilla paikoillaan. Uuden mökin asukas (Stunttipeikko siis) ei ole itse asiassa vielä kunnolla syntynytkään, vaan odottaa yhdessä lukemattomista rompelaatikoistani, että saisin hänet jonain päivänä valmiiksi. Hommaa siis piisaa.
Otin kuvia Peikkohuusholliin keräämistäni tavaroista ja laitoin ne Peikon omaan albumiin. Siellä on mm. oikea kirnu ja hirmuisen hieno valurautainen kylpyamme! Käväisehän katsomassa.
Olin etsinyt Peikon tavaroita joka paikasta siitä lähtien, kun kaksi ja puoli vuotta sitten muutimme, mutta etsin ihan erinäköistä laatikkoa. Kun olin vielä ihan varma, että en ollut tuonut laatikkoa taloon sisälle, olin etsinyt vain ulkovarastoista mutta turhaan. Kohtalaisen usein olin epäillyt ääneen Miehen heittäneen koko laatikon vahingossa roskiin muuton aikana, minkä hän aina kielsi pontevasti. Olinhan minä kyllä tuonkin nähnyt komeron perukoilla monet kerrat, mutta luulin Miespuolisen pakanneen siihen joitain omia juttujaan. Niinpä olin vain ohittanut sen avaamatta ja tarkistamatta sen sisältöä.Laatikosta löytyi mm. tämä ihana oikeasti toimiva rukki, jonka eräs perhetuttumme toi minulle tuliaisina Hollannista. Kerkisin jo säikähtää, että se oli kadonnut ikuisiksi ajoiksi.
Seassa oli sellaisiakin esineitä, jonka olin jo kokonaan unohtanut, kuten tämä hieno kahvipannu. Tällä Peikko keittää katajanparkkikahvit isommallekin juhlaporukalle. Puinen "väinönputkisimatynnyri" on Hetan kirppikseltä, ja sen takapuolella lukee Göteborg.
Peikko on koonnut itselleen kunnon kirjaston, ja saa pitääkin sen omassa talossaan. Kädestäennustamisen opas tosin päätynee jossain vaiheessa Noidan hyllyyn, unientulkintakirja Tietäjäpeikolle ja jokin noista henkevimmistä opuksista Filosofipeikon iltalukemiseksi.
Pää pursuaa peikkomaisia ideoita niin, että jos saan joskus tehdyksi kaikki suunnittelemani hahmot ja tyypit asuntoineen, minulla on olohuoneen nurkassa kokonainen pikku kylä. Olenkin päättänyt tehdä Peikon vanhasta talosta kolmen tai neljän huoneen kerrostalon, ja laittaa kuhunkin huoneeseen jonkun omituisen otuksen. Sillä konstilla minun ei tarvitse rakentaa pieniä mökkejä koko 1:1-huushollin täydeltä.Vanha alkuperäinen Peikkoneiti jää siis entisen talonsa yhteen huoneeseen, ja uuteen mökkiin muuttaa uusi Peikkoneiti. Tämän monimutkaiselta kuulostavan operaation myötä originaalista tulee Vanha Peikko-täti. No, ehkä tuo vaikuttaa selvemmältä sitten, kun kaikki talot ja peikot ovat valmiit ja omilla paikoillaan. Uuden mökin asukas (Stunttipeikko siis) ei ole itse asiassa vielä kunnolla syntynytkään, vaan odottaa yhdessä lukemattomista rompelaatikoistani, että saisin hänet jonain päivänä valmiiksi. Hommaa siis piisaa.
Otin kuvia Peikkohuusholliin keräämistäni tavaroista ja laitoin ne Peikon omaan albumiin. Siellä on mm. oikea kirnu ja hirmuisen hieno valurautainen kylpyamme! Käväisehän katsomassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
