Postikonttorin sisustusta

Leikityttää aina vaan, joten tänä iltana (eikunsiis eilen) jatkoin sisustushommia postin puolella. Tässä muutama kuva Pahtarovan uuden postikonttorin tämänhetkisestä tilanteesta.

Postinjakelulokerikko meinasi tuottaa muutamia ylimääräisiä harmaita hiuksia. Alunperin lokeroita oli kolmessa rivissä, mutta mikä lie kumma mittavirhe sattunut puusepän piirustuksiin, kun postit eivät mahtuneetkaan lokeroihin. Enkä tietenkään tullut testanneeksi mitään mittoja ennen kuin liimasin lootan kuumaliimalla tiukasti seinään.

Ei auttanut muu kuin tempaista koko onneton kaluste seinästä ja tehdä se uusiksi. Onneksi Pahtarovassa asuu niin vähän porukkaa, että kaikki saivat oman lokeron, vaikka niitä onkin nyt paljon vähemmän.

Seinille pitää tehdä jotain, koska entisten hyllyjen paikat häämöttävät vähän ikävästi. Magneettikalenteri peittää kyllä osan häämötyksestä. Seinäkalenteri on tulostettu paperille, liimattu pellinpalaselle ja päällystetty kontaktimuovilla. Päivämääräpalikat ovat pieniä magneetteja, joita voi siirtää oikeille kohdille. Tai voisi jos muistaisi...

Kehyksissä on Kierisvaaran yliopiston myöntämä todistus suoritetusta Metsänwartia-kurssista. Postilokerikon alla roikkuu naulassa myytävien karttojen mallikappaleita. En ole vielä keksinyt, mihin myytävät kartat laitetaan. Niitä olisi jo valmiina aikanen läjä.

Arvopostikaapin päällä on matkamuistotarjotin, jota suttasin vihreällä perinnemaalilla. Se oli niin hirmuisen kiiltävä ja hieno, ettei oikein sellaisena sopinut Peikkotaloon. Kukkamaljakko on Traderasta ostettu jokin vanha apteekkijuttu, jossa on kukkasieneen tökittyjä kuivakukkia.

Postiministeriön myöntämä lupa postikonttorin pitämiseksi saapui Pahtarovaan erikoiskuljetuksena, ja Täti laittoi sen heti näkyvälle paikalle. Kullatut kehykset ovat kahvitikkua, kultatussia ja ääriviivatarraa.

Kaapin oveen porasin reiän avaimelle ja tein sille helmistä avaimenperän. Hopeisesta pillerirasiasta tuli postin kassalipas.

Postin puolikin alkaa olla viittä vaille valmis. Niitä karttatelineitä pitää vielä hommata, ja lomakelokeroita, kynätelineet ja niihin kyniä ja... Voi kauhistus, onko kello taas noin paljon? Nyt ääliö äkkiä nukkumaan, huomenna on työpäivä! (Pitäisikö huolestua, kun tämä alkaa jo komennella itse itseään?)