Viime perjantaisen Pahtarovan Sanomien pääuutisaihe hiljensi koko Pahtarovan. Surun tumma varjo levittäytyi peikkometsän ylle ja kietaisi kaiken kylmään syliinsä.
Olivathan pahtarovalaiset kuulleet ihmisten maailmasta kauheita uutisia ennenkin, mutta tämänkertainen oli erityisen kauhea. Peikkoneidin pikkuinen pirtti täyttyi iltauutisten aikaan ääriään myöten, sillä Neidillä sattui olemaan alueen ainoa näköradio. Niinpä pahtarovalaisetkin pääsivät katsomaan Ihmistelevision lähettämää uutiskuvaa Norjan pääkaupungista.
Peikkotädin luo kertyi vanhempaa väkeä kuuntelemaan Pahtarovan yleisradion paikalle lähettämän repotterin, Iippo Kävyn, tuoreinta raporttia suoraan Oslosta. Ääni väristen kertoi repotteri Käpy niin pommiräjähdyksestä kuin kesken kesäleirin surmansa saaneista nuoristakin.
Seuraavana päivänä päätti Pahtarovan kunnanhallitus lähettää surunvalittelunsa metsäläisille Oslon lähimaastoon Trollskogeniin. Kamala tapaus oli koskettanut myös trolleja syvästi. Kukaan metsänväestä ei pystynyt käsittämään ihmisten suurta julmuutta toisiaan kohtaan.
Eivät kaikki ihmisetkään tapahtunutta pystyneet käsittämään. Sen tiesivät Peikkotäti ja Peikkoneiti hyvin, sillä heillä oli molemmilla muutama hyvä ystävä ihmisten maailmassa. He tiesivät senkin, että monet ihmiset olivat nyt murheen murtamia ja ihan yhtä ymmällään tapahtuneesta kuin hekin.
Peikkotäti ja Peikkoneiti valvoivat sinä iltana myöhään hiljaisella äänellä jutellen. Täti laski Trollskogenista matkamuistona tuomansa Norjan pöytälipun puolitankoon. Sinä yönä uni antoi odottaa itseään.
* * * * * * * * * * *
Alle vi fra Pahtarova vill sende kondoleanser til hele Norge. Vi tenker på alle berörte og savner ord.
1 kommentti:
Niinpä, maailma on kummallinen paikka.
Eevertinkin raportoinnit Suurelta leiriltä hieman tyssäsivät surullisten uutisten vuoksi.
Lähetä kommentti